Sote-soppa kiehuu

Oheisessa kaaviossa on esitetty nykyisin esim. Kalajoella käytössä oleva sosiaali- ja terveyspalvelujen ohjausjärjestelmä ja rinnalla lakiesityksen mukainen malli alueellamme. Esitetty malli johtaa sellaiseen sopimusverkostoon, jota on hyvin vaikea hallita. Mikäli valtio haluaa ottaa keskeisemmän roolin toiminnan ohjauksesta, tulee valtion myös vastata kustannuksista. Esitetyssä mallissa kuntien mahdollisuus käytännössä ohjata toimintaa on lähinnä teoreettinen.

Kunnille lausunolle lähetetty malli on erittäin puutteellisesti valmisteltu. Esityksestä puuttuu taloudellisten vaikutusten arviointi ja esitys rahoitusmallista. On käsittämätöntä, että yli puolet kunnallisesta palvelutuotannosta ollaan järjestämässä kokonaan uudelta pohjalta ja esityksestä puuttuu käytännössä kokonaan taloudellisten vaikutusten arvioiniti puhumattakaan kuntakohtaisista taloudellisten vaikutusten arvionnista. Esityksestä ei käy ilmi miten uusi malli käytännössä auttaa julkisen talaouden kestävyysvajeen korjaamisessa. Näin suurta uudistusta ei voi tehdä summittaisesti pelkään muutamaan kauniiseen fraasiin vedoten.

Erityisesti sosiaalipalvelujen osalta on olemassa erittäin suuri riski kustannusten hallitsemattomasta noususta. Sosiaalipalvelujen järjestämisen ja tuottamisen kokoamista esityksen mukaiseen mammuttiorganisaatioihin ei liene toteutettu missään muualla.

Uudessa SOTE-rakenteessa on suuri kustannusten kasvun vaara. Taloudelliset vaikutukset eivät ole tiedossa, koska rahoitusta koskeva laki ei ole valmis. Kuntakohtaiset taloudelliset vaikutukset tulisi olla tiedossa päätöksiä tehtäessä. Tähän asti ei ole näyttöä suurten kuntayhtymien tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta.

Nykyisessä sote:n järjestämismallissa on erilaisia toimintatapoja ja erot kuntien sote-kustannuksissa ovat huomattavat. Sote-kustannusten erojen syitä ei ole tutkittu luotettavasti. Asiantuntevan tutkimuslaitoksen tulisikn tutkia kuntien nykyisten sote-kustannusten erojen syyt ja tutkimuksen tulokset olisi otettava huomioon sote-järjestelmää kehitettäessä.

Esityksestä puuttuu taloudellisten vaikutusten arvioinnin lisäksi useita muita kuntien toimintoihin vaikuttavia olennaisia osia. Esimerkiksi kiinteistöjen ja muun omaisuuden osalta laki jättää avoimeksi mm. investointien rahoituksen ja vastuutahon.

Kunta on selkeästi sivuroolissa SOTE-palvleujen päätöksenteossa ja rahoituksesta, vaikka kunnalla on ensisijainen vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisesta. Kunta vastaa rahoituksesta, vaikka kunnalla ei ole vaikutusvaltaa ja puhumattakaan päätösvaltaa SOTE.palveluihin. Kunnan näkökulmasta syntyy selkeästi demokratiavajen. Kunnan yksittäisellä edustajalla ei ole mitään mahdollisuuksia vaikuttaa edustamanssa kunnan SOTE-palvelujen tarjontaan ja siten kuntalaisten hyvinvointiin.

Esitetty malli on perustuslain vastainen. Esitetty malli puuttuu kuntien asemaan tavalla, joka on monilta osin kyseenalainen kunnallisen itsehallinnon kannalta. Käytännössä yli puolet kunnallisista tehtävistä siirretään epämääräiselle kuntayhtymäverkostolle, jonka toiminnan ohjaukseen kunta ei voi käytännössä vaikuttaa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan ohjaus muttuu näin voimakkaasti normiohjaukseen, jossa ylinta päätösvaltaa käyttää STM:ään siitä varten perustettava hallintoyksikkö. Järjestämispäätökset tekevät sitä varten perustettavat viisi kuntayhtymää. Peruskunnilta ei kysytä kunnan palvelutarpeista, vaikka niille jää vastuu seurata kuntalaisten hyvinvoinnin tilaa ja rahoittaa palvelut. STM ja järjestämisvastuussa olevat kuntayhtymät ohjaavat ja johtavat sosiaali- ja terveydenhuoltoa, mutta eivät viime kädessä rahoita sitä. Peruskunnat vastaavat rahoituksesta, mutta eivät voi vaikuttaa mitenkään päätöksentekoon ja toimintaan.

Järjestämisvastuussa laki kaventaa kuntien vaikutusmahdollisuuksia sote-palveluihin alueellaan. Tämä lain kohta on tulkinnanvarainen ja lisää normiohjausta, Sotealue käyttää kuntien taloudellista valtaa. Sote päättää mitä tuotetaan ja mitä tästä maksetaan. Sotealue päättää myös mitkä kunnat/kuntayhtymät tuottavat palvelut. Tässä on ristiriita kuntalain ja kunnan itsemäärämisoikeuden kanssa.

Järjestämis- ja rahoitusvastuu eriytyvät. Sote-malli ja kokonaisvatainen järjestämisvastuu vievät kuntalaisilta päätöksentekoa pois itse kunnalta. Tämä merkitsisi sitä, että lähes 50 % käyttötalouden päätösvallasta siirtyy muualle, mutta rahoitusvastuu jää edelleen. Mitää palvelujen järjestämismalleja ei pitäisi rakentaa niin, että maksajalle ei jää mitään vaikutusmahdollisuuksia.

Päätöksenteko ja täytäntöönpano ei onnistu esitetyssä aikataulussa. Lakiluonnoksessa esitetyt aikatalut ovat kireät. Uusien organisaatioiden toiminnan käynistäminen ei ole mahdollista tuossa aikataulussa.

Uudistusten valmistelua on leimannut usko ison julkisen organisaation kykyyn järjestää ja tuottaa SOTE-palvelut tehokkaasti ja vaikuttavasti. Isojen julkisten monopoliorganisaatioiden perustaminen ei ole oikea ratkaisu SOTE-palvelujen uudistamisessa, Esimerkiksi Kalajoen yhteistoiminta-alueella on onnistuttu järjestämään hyvätasoiset ja toimivat SOTE-palvleut yli 400 euroa asukasta kohden edullisemmin kun Manner-Suomessa keskimäärin. Edullisuus perustuu muun ohessa aktiiviseen ja vaikuttavaan kokonaisvaltaiseen ennaltaehkäisevään toimintaan ja jatkuvaan oman toiminnan kehittämiseen. Omaa palvelutuotantoa täydentää onnistuneesti hankitut ostopalvelut. SOTE-uudistus merkitsee Kalajoen kaupungille 6 miljoonaan euron lisälaskua ja tämä kaikki on poissa Kalajoen kaupungin budjetista ja merkitsee käytännössä lähes katastrofia Kalajoen kaupungin taloudelle.

Merkittävä osa SOTE-palveluista ja kustannuksista tuotetaan paikallistasolla. Juuri tämän paikallistason toimivuuteen ja kehittämiseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Esityksen mukaisessa mallissa paikallistason toimivuus on jäänyt sivuosaan. Mikäli paikallistason SOTE-henkilöstä siirretään eri organisaatioon ja kunnalle jää eri organisaatioon muu hyvinvointihenkilökunta, kunnan mahdollisuudet vaikuttaa hyvinvoinnin edistämiseen heikkenevät dramaattisesti. Yli puolet kunnallisten hyvinvointipalvelujen järjestämisestä päätettäisiin jatkossa järjestäjän ja tuottajan välisissä neuvotteluissa, joissa kunta on lähinnä aktiivinen sivustaseuraaja.

Terveyden- ja hyvinvoinnin edistäminen on yksi tärkeimmistä asioista, kun esitetään tavoitteita Sote-palvelujen uudistamiseen ja kustannusten kasvun taittamiseen. Vastuu tästä tehtävästä on lain mukaan kunnilla. Järjestämisen toteutuessa tässä muodossa kunnan palvelukseen ei välttämättä jää henkilöstöä, jonka tehtäviin luonnollisesti kuuluisi terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön siirtyessä tuotantoaueille. Erittäin tärkeää on turvata sote henkilöstön ja kunnan välinen yhteistyö hyvinvointikertomuksen tavoitteiden toteuttamisessa. Esitetyllä järjestelmällä kunnalta häipyy taloudellinen kannustavuus tehdä ennaltaehkäisevää työtä ja vaarana on, että joudutaan maksamaan niiden kuntien toimintaa, jotka eivät ole tätä velvollisuuttaan täyttäneet.

Tällä hetkellä kunnilla on taloudellinen ja toiminnallinen kannustin kehittää hyvinvointipalvleuja ja järejstää muun ohessa kokonaiskustannuksia alentavat ennaltaehkäisevät hyvinvointipalvelut. Esitetyssä mallissa puuttuu kokonaan nykyiaikainen taloudellinen kannustin. Valtion normiohjauksella ja järjestäjän määräyksillä ei saavuteta parasta lopputulosta. Laatu saattaa olla hieman tasaisempaa, mutta keskimääräisesti huomattavasti heikompa kuin nykyaikaisesti järjestetyssä länsimaisia vaihtoehtoja ja kilpalua hyödyntävässä mallissa.

Kalajokelaisena kunnanvaltuutettuna vastustan jyrkästi sitä, että Kalajoen menoja lisätään tällä ratkaisulla n. 6 miljoonalla eurolla. En myöskään hyväksy sitä, että Sote-esitys on perustuslain vastainen.Valtakunnan päättäjien tulisi huomata, että Sote-kustannukset kohoavat hallitsemattomasti, kun rahoitus ja rahoittaja erotetaan sote:n päätöksenteosta ja sen toiminnan ohjauksesta. Julkisen talouden tasapaino heikkenee entisestään ja joudutaan karsimaan palveluja. Tämä on täysin terveen järjen vastainen menettely. Kustannukset nousevat, palvelut heikkenevät, päätösvalta menee ja jää ainoastaan maksajan rooli.